Vety- ja akkuajoneuvoja on rinnakkain eri käyttötarkoituksia varten. Akun kokonaistehokkuus on parempi monissa henkilöautoissa.

Molemmilla liikkumistavoilla on etunsa ja haittansa. Kyse on tekniikan sovittamisestä sovellukseen. Lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä akkuajoneuvot ovat tärkein hiilineutraali liikkumistapa. Pitkällä aikavälillä taas molemmat liikkumistavat ovat todennäköisesti rinnakkaisia. 

Vaikka akkukäyttöiset sähköajoneuvot voivat olla energiatehokkaampia ja tällä hetkellä halvempia kuin polttokennoiset vety-sähköajoneuvot (FCEV), niin ei ole juurikaan epäilystäkään siitä, etteikö polttokennotekniikka parane ja sen kustannukset laske ajan myötä. Tämä edellyttää poliittista tahtoa, halvempia ostohintoja ja laajamittaista vetytankkausasemien kehittämistä.  

Oikea tekniikka kuhunkin sovellukseen 

Polttokennoajoneuvo (FCEV) vaatii saman matkan ajamiseen yli kaksi kertaa enemmän energiaa kuin sähköajoneuvo. Olettaen, että molemmat ajoneuvot saavat energiansa 100-prosenttisesti kestävistä lähteistä on vetyajoneuvon hyötysuhde 30 prosenttia, kun taas sähköajoneuvo voi saavuttaa 77 prosentin hyötysuhteen. 

Kuitenkin mitä pidempi reitti ja mitä painavampi kuorma ajoneuvossa on, sitä enemmän etua vety voi tarjota. Sähköajoneuvolla on suurempi energiatehokkuus, mutta nykypäivän raskas akun paino minimoi tämän edun erityisesti pidemmillä matkoilla. Vety painaa vähemmän ja tankkaus on nopeampaa.  

Tämän vuoksi polttokennotekniikka on houkutteleva vaihtoehto raskaalle liikenteelle, ilmailuun ja merenkulkuun sekä pitkän matkan liikenteelle, kuten kaupunkien välisille takseille. Tällä hetkellä vielä useimmat merkittävät merkkivalmistajat ovat edelleen tutkimus- ja kehitysvaiheessa kuorma-autojen osalta. Ensimmäisten polttokennotekniikalla toimivien vetykuorma-autojen olisi määrä olla tien päällä vuoteen 2025 mennessä. 

Samaan aikaan lähes kaikkien henkilöautojen valmistajat sekä valtaosa kaikista moottorikäyttöisten ajoneuvojen valmistajista pysyvät valinnassaan käyttää akkukäyttöistä ratkaisua. Tällä hetkellä käytettävissä on vain muutamia polttokennojoneuvoja. Niiden ennustetaan nousevan valtavirtaan vasta vuoden 2030 jälkeen. Euroopassa tätä kehitystä tuetaan aktiivisesti EU:n vetystrategialla, jonka tavoitteena on luoda eurooppalainen vetyekosysteemi. 

On tärkeää huomata, että polttokennoajoneuvoissa on myös akku (kooltaan noin 10 % sähköajoneuvon akun koosta), joten massamarkkinoiden polttokennoajoneuvojen käyttöönotto vauhdittaisi edelleen huomattavasti myös  Li-ioniakkuteollisuutta.